#neuvottelija 108 - Työmarkkinaneuvottelujen järki ja tunteet (Minna Helle)
|

Työmarkkinaneuvottelujen järki ja tunteet (Minna Helle) 108

Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helle keskustelee kirjastaan Järki ja tunteet (Otava) sekä työmarkkinaneuvottelujen muutoksesta, joka on ollut yllättävän pientä vuoden 2007 jälkeen, jolloin Minna oli Tehy ry:n pääneuvottelija ”Sari Sairaanohoitaja”-sopimuksessa. Se osoittautui kansantalouden kannalta tuhoisaksi kun finanssi- ja eurokriisi alkoi pian sen solmimisen jälkeen.

Tehyn jälkeen valtakunnansovittelijan rooli tarjosi kymmeniä haasteita, joissa myös ”ihmiset riitelevät, eivät asiat”, kuten Helteen yksi neuvotteluopetus kuuluu.

Nykyisessä roolissaan Teknologiateollisuuden puheenjohtajana Helteen pöydällä on työehtosopimusten (TES) murros kun yritykset alkavat liiton sisällä soveltamaan sekä työnantaja- että työntekijäliittojen keskenään sopimia perinteisiä TES:ejä että uusia yrityskohtaisia TES:ejä.

#neuvottelija 106 - Naisen euro ja Elokapina TuTa-näkökulmasta (Mikael Vuorinen)
|

Naisen euro ja Elokapina TuTa-näkökulmasta (Mikael Vuorinen) 106

Aalto-yliopiston Tuotantotalouden (TuTa) opiskelija Mikael Vuorinen pyöritää henkilökohtaisia yhteiskunnallisia tilanteita analysoivaa tubekanavaa Mikael Vuorinen. Hän on myös Puhemedia Oy:n uuden Yrittäjä-kanavan juontaja. Jakson jälkeen Mikael haastatteli Samia velkaantumisen ja verottamisen välisestä yhteydestä erityisesti euroalueella. Jaksossa Mikael kommentoi mm. kolmea analyysiään.

#neuvottelija 107 - Meritokratia ja Inhimillinen pääoma (Elias Rantapuska)
|

Meritokratia ja inhimillinen pääoma (Elias Rantapuska) 107

Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen johtaja Elias Rantapuska keskustelee työurista, meritokratiasta ja inhimillisen pääoman suhteesta finanssipääomaan.

Inhimillisen pääoman (human capital) kehittäminen tapahtuu pääosin meritokraattisten systeemien kautta. Siinä sisäsyntyisistä taidoista saadaan yleensä varsin mittavalla vaivannäöllä (esim. 10000 tuntia keskittymistä) suuriakin tuottoja. Sen strategiat vaihtelevat motorisen lahjakkuuden hyödyntämisestä akateemisella koulutuksella saavutettuun kansainväliseen työtehtäviin.