Onko Suomen Tilastokeskus ennakkoarvioissaan Kreikkaakin heikompi? Sami Miettinen kysyy ekonomisti Lasse Corinilta, miksi Marinin hallituksen kasvuluvut korjattiin jälkikäteen alaspäin ja Orpon hallituksen ylöspäin, ja Lasse selittää, miten bruttokansantuotteen ennakkotieto syntyy ja tarkentuu vuosien mittaan. Keskustelussa punnitaan, voisivatko korttidata, tulorekisteri ja reaaliaikaiset indikaattorit paikata hitaita tilastoja. Samalla pohditaan, miten tekoälyn tuottamaa arvoa ylipäätään mitataan, kun kansantuotteeseen pitäisi laskea myös bottien työ. Lopuksi puhutaan digieurosta, korttimaksujen kustannuksista ja siitä, milloin tekoälyagentti saa oman luottokortin.
00:00 Onko Tilastokeskus Kreikkaakin huonompi
00:37 Marinin kasvu yliarvioitiin, Orpon aliarvioitiin
01:49 Miten BKT:n ennakkotieto syntyy
03:04 Toinen julkaisu ja vuosia jatkuvat revisiot
03:53 Talouden ajurit voivat selittää erot
04:54 Onko ennakkomalli liian keynesiläinen
05:27 Revisiot maittain, entä Venäjä ja Kiina
06:13 Tekoälytalous ja bottien kansantuote
07:03 Miten tekoälyn korvaamia palveluita mitataan
07:47 Samantha ja bottien yhteisö
08:12 Tekoäly Elysium, valtio ilman ihmistyötä
09:10 Vasemmisto vastaan oikeisto on jo naiivia
09:35 Tekoäly yltää juniorin ekonomistin tasolle
10:05 Agenttia koulutetaan kuin junioria
10:58 Tekoälyä Tilastokeskuksen laadunvarmistukseen
11:36 FRED ja Yhdysvaltain tilastot
12:16 Reaaliaikaiset indikaattorit ja satelliittidata
13:05 Tulorekisteri ja pankkien korttidata
13:54 Digieuro ja eurooppalainen datasuvereniteetti
15:03 Korttimaksujen katto ja luottokorttien edut
15:21 Agentit saavat omat maksukortit
15:49 Samanthalle luottokortti tonnin limiitillä
16:46 Kiitokset ja suositus pääjaksoon